lasnaolokeskeinen valmentaminen coaching

Läsnäolokeskeinen valmennusote

Oheinen kuva esittää kolme näkökulmaa siihen, miten valmennus voi tukea ihmistä. Valmennus voi siis auttaa 1) parantamaan menneisyyden, 2) luomaan tulevaisuuden ja 3) elämään nykyhetkessä.

Eri valmennussuuntaukset asettavat näille kolmelle eri tavalla painoarvoa. Perinteisesti terapioissa painotetaan enemmän menneisyyden parantamista ja coachingissa tulevaisuuden rakentamista.

Viime vuosina molemmissa leireissä on noussut esiin lähestymistapoja, jotka suuntaavat huomion nykyhetkeen. Niiden suosio vaikuttaa olevan kasvussa, ja myös viittaavat niiden tuloksellisuuteen.

Läsnäolokeskeinen valmennusote ei ole vain jokin tekniikka, jota valmentaja käyttää. Ymmärrän sen enemmänkin uudenlaisena tapana ajatella sitä, miten valmennuksesta on ylipäätänsä hyötyä asiakkaalle. Koen, että antamani valmennuksen laatu on kehittynyt merkittävästi tuotuani siihen elementtejä, jotka tulen seuraavaksi kuvaamaan.

Toivottavasti tarinani antaa lisää selkeyttä siitä, miten sinä voisit soveltaa läsnäolokeskeistä vuorovaikutusta elämässäsi ja työssäsi.

Oma harjoitukseni (tai oikeastaan sen puute)

Jos rehellisesti sanotaan, en ole ollut tietoisuustaitojen harjoittamisen mallioppilas. Kävin jo 18-vuotiaana transsendenttisen meditaation kurssin, jonka jälkeen harjoitin kyseistä menetelmää useamman kuukauden. Mutta siihen se sitten jäi. Opiskeluaikoinani osallistuin pitkään meditaatioretriittiin ja moniin kursseihin, jotka sivusivat teemaa. Mutta en juurikaan harjoitellut kotona. Harjoitus ei imenyt minua mukanaan tai ruokkinut itse itseään.

Kunnes…

Törmäsin menetelmään nimeltä Circling. Se on eräänlainen moninpeliversio mindfulnessista. Minun on jostain syystä helpompi olla läsnä ja tietoinen tästä hetkestä, kun joku toinen ihminen on läsnä kanssani.

(Nyt kun mainitsin Circlingin, haluan korostaa, että tämä on vain yksi esimerkki lähestymistavasta, jossa tutkitaan ja harjoitellaan tietoisuustaitoja vuorovaikutuskontekstissa.)

Circling on eräänlaista yhteistä nykyhetken tutkimista ja ihmettelyä: Mitä minussa tapahtuu? Mitä sinussa tapahtuu? Mikä vaikutus meillä on toisiimme? Lähtökohtana on uteliaisuus siihen, mikä on totta omassa ja toisten kokemuksessa, ilman pyrkimystä määritellä tai muuttaa sitä johonkin suuntaan.

Olen tätä kirjoittaessani osallistunut verkon yli tapahtuviin Circling sessioihin 2-3krt viikossa noin vuoden ajan. Tein harjoituksen aloittamisesta tuolloin vähän saman tyyppisen sisäisen päätöksen kuin säännöllisestä liikunnan harrastamisesta. Ajattelin, että läsnäolokeskeinen vuorovaikuttaminen on taito, joka voisi kehittyä vähitellen säännöllisellä harjoituksella.

Koen, että olen circling-harjoittelulla vahvistanut kykyäni astua tutkimaan nykyhetkeä ja antanut itseluottamusta levätä epävarmuudessa. Myös sen soveltaminen valmentamiseen on tapahtunut hyvin luonnollisella tai jopa automaattisella tavalla.

Läsnäolokeskeinen valmentaminen

Läsnäolokeskeinen valmennusote on helppo kiteyttää. Siinä vain uteliaana kuunnellaan ja seurataan, minne ”elämä tahtoo virrata” vuorovaikutuksessa. Se on kutsua kohti autenttisuutta ja luottamista omaan sekä jaettuun kokemukseen.

Yksi keskeinen ero perinteisten ja läsnäolokeskeisten valmennusotteen välillä on se, että läsnäolokeskeisessä vuorovaikutuksessa me emme pyri muuttamaan tai kehittämään toisiamme (tulevaisuus). Siinä ei myöskään ruodita tarinoitamme menneisyydestä. Kohtaamisen fokus on vähemmän tekemisissä ja enemmän siinä, mitä juuri nyt tapahtuu meidän välillä. Meillä on pieni etäisyys ajatuksiimme ja tunteisiimme, josta käsin voimme uteliaasti tarkkailla ja tutkia niitä. Vähän niin kuin viininmaistaja voi oppia erottamaan vivahteita erilaisissa viineissä, me voimme ihmetellessämme nykyhetkessä toisiamme oppia tunnistamaan ja artikuloimaan pieniä, mutta merkityksellisiä nyansseja, jotka tavallisesti sivuutamme. Olen muualla kutsunut tätä mentalisaatiokyvyksi.

Uskon, että se mikä on ihmisen kehityksen kannalta relevanttia, on läsnä nykyhetkessä, eikä sitä tarvitse ruveta kaivamaan erikseen menneisyydestä tai kuvitellusta tulevaisuudesta. Sen sijaan, että käyttäisimme erilaisia psykologisia työkaluja ja malleja diagnosoidaksemme sen, millainen meidän tulisi olla, meidän tulisi oppia kuuntelemaan ja luottamaan viesteihin, joita intuitiomme, tunteemme ja kehomme meille antavat ja seurata niitä. Ne tarjoavat otollisen lähtöpisteen myös coachingissa kuljettavalle kehityspolulle.

Kokemukseni mukaan johtamisella, palautteella ja valmentamisella on parempi tartuntapinta ja suurempi vaikuttavuus, kun se linkittyy siihen, mitä tapahtuu nykyhetkessä. Yllättävätkin asiat saattavat tarttua ja laittaa liikkeelle merkitykselliseksi koettuja prosesseja. Muutos on sulavampaa, eikä se vaadi tahdonvoimaa.

Aika monille tulee mieleen läsnäolokeskeisestä valmennusotteesta valmentajien ohjaamat tietoisuustaito- tai hengitysharjoitukset. En tiedä, miten sinä olet kokenut niiden hyödyllisyyden, mutta minusta ne jäävät aika usein irralliseksi valmennuksesta, työstä ja elämästä. Valmentajana niiden ohjaamisesta tulee helposti etukäteen suunniteltua ja määrämuotoista, mikä on vastakohta hallitsemattomaan nykyhetkeen heittäytymiselle ja luottamiselle. Osallistujille nämä harjoitukset ovat vain yksi asia lisää, joita heidän pitäisi tehdä, mutta he jättävät tekemättä (kuten minä). Erään työnohjaukseen osallistuneen henkilön sanoin: ”Nämä hengitysharjoitukset ovat kalliin työnohjausajan hukkaamista”.

Vuorovaikutuksellinen selkeys

Mitä merkitystä tällä on johtamisen kannalta?

Yksi johtajuuskirjallisuuden lempiteoksiani, johon olen vuosien saatossa palannut uudelleen ja uudelleen on Gervase Bushen: Clear leardership. Hänen mukaansa organisaatioiden ongelmien juurisyy on usein se, etteivät ihmiset ole samalla aallonpituudella toistensa kanssa, mitä tulee heidän kokemukseensa ja tapaansa ottaa tolkkua asioista: “We have interpersonal mush instead of interpersonal clarity.

Bushen mukaan johtajan keskeinen tehtävä on synnyttää organisaatiossa vuorovaikutuksellista selkeyttä. Sitä edesauttaa seuraavat neljä taitoa tai roolia.

  • Tietoinen minä. Ole tietoinen tässä hetkessä tapahtuvasta kokemuksestasi.
  • Kuvaileva minä. Kuvaile kokemusmaailmaasi tavalla, jonka toiset voivat kuulla.
  • Utelias minä. Ole utelias ja kiinnostunut toisen tavasta nähdä ja kokea asiat.
  • Arvostava minä. Hyväksy toisen kokemukset ilman tarvetta fiksata tai “auttaa” häntä pääsemään siitä pois

Näitä asioita me circlingissä pääpiirteissään teemme. Nämä muodostavat perustan niin hyvälle johtamiselle kuin valmentamisellekin. Mikään työkalut tai osaaminen eivät voi korvata näiden puutetta johtajassa tai valmentajassa.

Mieleeni tulee toki muitakin relevantteja malleja. Käytännössä läsnäolokeskeistä valmentamista tai johtamista ei voi oppia kirjoista lukemalla sen enempää kuin tietoisuustaitojakaan.

Sitä pitää ensin maistaa. Sitä pitää sitten harjoitella. Ja vasta sitten voimme jäsentää ja ottaa tolkkua siitä, mitä tuli tehtyä ja koettua.

Elämme elämää kokemus edellä. Ymmärrys ja tulkinnat roikkuvat vain sen kintereillä.

Työelämän valmennukset tarjoavat liian harvoin ihmisille mahdollisuuksia kehittyä läsnäolo tai kokemus edellä. Oikeastaan kaikki ympäristöt, yhteisöt ja valmennukset, jotka ovat todella vahvistaneet näitä taitoja minussa, ovat tulleet työelämän ulkopuolelta.

Jos toimit johtajana ja haluaisit soveltaa tässä kuvaamiani asioita, minulla on sinulle kysymys pohdittavaksi: Millainen olisi läsnäolokeskeinen kehityskeskustelu?

Where are you going?

Ollessani yliopiston opiskelijavaihdossa Thaimaassa minua hämmensi thaimaalaisen kämppäkaverini tapa kysyä tavatessamme ”Where are you going?”. Minä sitten häkeltyneenä koitin kertoa siihen jotain määränpäästäni. 

Ymmärsin myöhemmin, että hän ei tainnut odottaa minulta vastausta, sillä Thai-kielellä ihmiset tervehtivät toisiaan sanoilla Pai nai, joka tarkoittaa: ”minne olet menossa”?

Jos ”Pai nai” vie huomion tulevaisuuteen, niin millainen olisi tervehdys, joka veisi huomiomme nykyhetkeen? Sellaiselle voisi olla käyttöä esimerkiksi valmennuksessa.

Mieleeni tulee eräs circling-sessio, jonka aluksi tervehdin spontaanisti minulle entuudestaan tuntematonta henkilöä sanoilla:

”Kuinka hengität?”

Mitä sinä vastaisit tähän tervehdykseen nyt?

Ilmainen webinaari

Kuinka synnytät läpimurtoja coachina?

ti 24.11.2020 klo 10:00  |  ke 25.11.2020 klo 18:00

Esittelen webinaarissa 4 periaatetta, joita sovellan itse valmennuksissani, ja jotka voivat naksauttavat myös sinun tapasi toimia coachina uuteen asentoon.

Anssi Balk

Metataito Klinikka Oy

Tilaa uutiskirje

Puhutteliko tämä teksti puhutteli sinua? Jos kyllä niin saammeko lähettää ajatuksiamme jatkossa sähköpostiisi? 

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat ajantasaista tietoa kehityksen ulottuvuudet analyysista ja muista kehityspsykologiaa sivuavista teemoista.